Tryg myynnissä, kuka ehtii?

Kauppalehden mukaan Tryg miettii Suomen toimintojen myymistä.

Trygin Suomen valloitus on tullut odotettua kalliimmaksi ja markkinaosuus tavoitteista ei ole saavutettu. Liikennevakuutuksissa markkinaosuus alkoi putoamaan, kun Tryg lopetti liikennevakuutusten ja kaskojen alennusmyynnin ja nosti jopa 15 % hintoja.

Trygin ja Nordean sopimus on voimassa ensi vuoden kesään asti. Wahlroos ehkä tuo uudeksi kumppaniksi If Vahinkovakuutusyhtiön.

Ostaja voi olla ulkomailta, kuten kävi Aktia Vahinkovakuutukselle, joka myytiin Ruotsiin.

Pelastaako Lähivakuutus Tapiolan?

Tämän vuoden suurin vakuutusuutinen tähän asti oli Lähivakuutuksen ja Tapiolan ilmoitus fuusiosta.

Tapiolan kehitystyö on ollut jumissa Kalpalan lähtöä odotellessa ja kun uutta seuraajaa ei sisältä löytynyt, niin yhtiö päätti ryhtyä järeämpiin toimiin. Apu löytyi Läheltä.

Tapiola on menettänyt yksityistalouspuolen markkinoitaan uuden etuohjelman lanseerauksesta lähtien, siis siitä lähtien kun S-ryhmän sopimus päättyi. Tapiolan asiakkaista suurella osalla on tili Osuuspankissa ja he ovat siirtäneet vakuutuksensa bonusten vauhdittamana Pohjolaan. Liikennevakuutuksissa Tapiola on pari vuotta ollut jo suurin hävijä.

Yrityspuolella alamäki alkoi kun Lähivakuutus aloitti yhteistyönsä Eläke-Fennian kanssa, näin siis ajallisesti, ei tästä syystä. Siihen asti Tapiolan yrityspuoli ja Eläke-Tapiola oli ilmoittanut jatkuvasti mahtavista siirtotuloksista.

Tapiola on tähän asti sijoittanut miljoonia pankkinsa perustamiseen ja käyntiin lähtöön. Hyvä pankki, mutta liian pieni markkinaosuus.

Tähän tilanteeseen Lähivakuutus sai ilmeisen hyvän sopimuksen. Tapiolan vakuutuskanta hajotetaan Lähivakuutusyhdistyksistä perustettavien 19 paikallisyhdistyksen kesken. Kentällä Lähivakuutus selvästi vahvempi tekijä tämän jälkeen, koska ilmeinen tarkoitus on hajauttaa palvelut ulos Espoon pääkonttorista. Tapiolan pääkonttoritoiminnoista otetaan irti tehoja ja tuskin ilman saneerausta selvitään.

Aika näyttää kuinka paikallinen sopu löytyy, koska monessa paikassa Tapiola ja Lähivakuutus on kilpaillut verisesti samoista asiakkaista. Useilla paikkakunnilla markkinaosuus on reilusti yli 50 %

Lähivakuutus on rakentanut yhteistyötä Säästöpankin kanssa suurella rahalla, yhteiskonttoreihin on panostettu paikallisesti voimakkaasti. Ilmeisesti hyötyjä ei saatu tarpeeksi? Nyt alkaa rakennetut repiminen ja nähdään miten tapahtuu Säästöpankin ja Lähivakuutuksen omistamalle henkivakuutuyhtiölle. Todennäköistä on että sopimusrikkomuksista maksetaan taas korvauksia, kuten kävi Pohjolan ja Säästöpankin sopimuksen päättyessä.

Eläke-Fennia menettää myös yhteistyökumppanin. Veritaksesta Eläke-Fenniaan siirtyneet vakuutukset jatkavat matkaansa Eläke-Tapiolaan. Toki Fennian kenttä varmasti yrittää käyttää tilannetta hyväkseen.

Se pelastaako Lähivakuutus Tapiolan selviää lähivuosina.

"Ilmainen" matkavakuutus ei välttämättä korvaa kaikkia kuluja

Useissa luottokorteissa on mukana ilmainen matkustajavakuutuskortti. Ehtojen sisältö on usein sellainen viidakko että jopa alan ammattilainen ei voi sanoa suoraan mitkä ovat niiden rajoitusehdot.

Finassikriisin aikana Nordean johtajakin ilmoitti että heidän matkustajavakuutuksessa on aukkoja ja he suosittelevat laajempaa turvaa asiakkaalle. Nykyisin heidän sivuillaan lukee suoraan että kyseessä on täydentäva matkustavajakuutus.

Vakuutus ja rahoitusneuvonta on tehnyt vertailun eri korttivakuutusten turvasta, joka on kyllä karua luettavaa.

http://www.fine.fi/userfiles/file/Luottokorttivert_2011.pdf

10.000 uutta yrittäjää – Yel laki muuttunut

Vuoden vaihteessa Yel laki muuttui. Nyt osakeyhtiön osakas joka on johtavassa asemassa, kuuluu Yrittäjäeläkkeen piiriin jo 30 % omistuksella. Aikaisemmin edellytettiin yli puolen omistusta.

Jos henkilö on nostanut palkkaa yrityksestään, eli kuulunut Tyel piiriin, niin hänen pitää vaihtaa vakuutuksensa Yeliin 31.6.2014 mennessä. Siirtymäaika on siis aika pitkä.

Mikäli yrittäjällä ei ole kuulu mihinkään eläkejärjestelmään, niin hänen pitää ottaa Yel vakuutus kesäkuun loppuun mennessä.

Jos yrittäjä ei ole saanut aloittavan yrittäjän 25 % alennusta, niin hän voi käyttää etua hyväkseen 48 kk ajan.

Mielestäni yrittäjän kannattaa pohtia asiaa vähän laajemmin lain tuomia mahdollisuuksia, listaan tähän muutamia pohdinnan arvoisia asioita.

• Yrittäjän kannattaa itse maksaa Yel eläke, koska maksu on vähennyskelpoinen ansiotulosta.
  
• Jos yrittäjän puolisolla on suuremmat ansiotulot, niin kannattaa vaatia verotuksessa vähennyksien tekemistä parempi tuloiselta.
  
• Kun yrittäjä maksaa yrityksen sijasta eläkevakuutuksensa, niin yrityksen tulos kasvaa, yrityksen verotus on usein keveämpää.
  
• Jos yrityksessä on useampi osakas, niin jokainen voi suunnitella eläkevakuutuksen haluamansa suuruiseksi.
  
• Mahdollisuus maksaa itselleen parempi eläke ilman palkanmaksun vaatimusta.
  
• Mahdollisuus maksaa minimi eläkemaksua, jos eläketurva tulee jo toisen työn kautta.
  
• Jos sosiaaliturva ei ole kunnossa, niin minimi työtuloon ei kannata sortua, siitä ei ole yleensä muuta kuin pelkästään haittaa. Sosiaaliturvaa ei ole suunnitelma ostaa sijoitusasunto joskus.
  

Kannattaa muistaa että yrittäjän sosiaaliturvan lähtökohta on oikealla tasolla oleva Yel vakuutus.

Polttiko Nokian romahdus suomalaisten eläkkeet?

Tänään Nokia julkaisi tulosvaroituksen, joka kertoo yhtiön surkasta tilasta. Kännykkäpuolen tulos on pudonnut nollaan. Nokia johto on Elopin ja Ollilan johdolla tuhoamassa yhtiön hienon tulevaisuuden.

Takavuosina peloteltiin suomalaisia eläketurvan katoamisesta jos Nokia häviää suomesta. Miten siis on onko eläkeyhtiöiden sijoitukset vaarassa Nokian tuloskehityksen takia?

Tänään Nokian markkina-arvo tänään n. 18 miljardia euroa. Nokian tilinpäätöksen mukaan suurin rekisteröity omistaja on Ilmarinen 1,3 % ja Varma 1 % omistussuhteilla. Eli suurimman omistajan, Ilmarin osakesalkun arvo on vain 180 miljoonaa euroa.

Suomalaisissa eläkerahastoissa on tällä hetkellä varoja 140 miljardia euroa, joten Nokia kaatuminen ei mitenkään vaikuttaisi suoranaisesti eläkerahojen riittävyyteen.

Entä onko Euroopan finanssikriisi riski eläkerahastoille? Ehkä. Osa politiikoista uskoo että finanssikriisi voi koskettaa vain jos eläkeyhtiöiden suorat sijoitukset häviävät velkasaneerauksen takia häviää.

Useimmat finanssialalla kuitenkin tietää että pahin skenaario on että Lehman Brothers tyyppinen ketjureaktio tapahtuu. Siinähän yksi pankki päästettiin nurin, jonka jälkeen suomessakin eläkerahastojen arvo romahti 18 % liki saman verran miljardeissa. Lainsäätäjä oli onneksi hereillä ja sääti pikaisesti poikkeussäännökset, joiden ansioista eläkeyhtiöiden ei ollut tehdä pakkorealisointeja. Suomen valtio alkoi kriisin seurauksena ottaa velkaa 10 miljardin vuosivauhtia.

Suomen eläkeläisille suurin ongelma on siis se että kansainvälinen finanssikriisi repeää hallitsemattomaksi, siksi suomen pitää ajatella omaa etuaan ja olla mukana patoamassa euromaiden ongelmia. Tämä ei ole tässä tilanteessa ole oikein poliittisesti korrekti fakta.

Pohjolan 5 tähden laskuista pitää maksaa pääomatulovero?

Osuuspankki on vanhan ennakkopäätöksen mukaisesti markkinoinut näyttävästi mahdollisuutta maksaa Pohjolan vakuutusmaksut Op-bonuksilla.

Toimintamalli on ollut menestys. Sidotaan asiakkaat tiukemmin ryhmään ja saadaan samalla heille annetut rahat takaisin. Vakuutuksien hinnoistakaan ei ollut asiakkaille niin väliä koska nehän maksetaan bonuksilla. Siksi Pohjolan vakuutusten kannattavuus on hyvällä tasolla.

Kilpailijoita tilanne on kismittänyt, koska heillä ei ole tarjota näin hyvää tilaisuutta sitouttaa asiakkaita ja jakaa tulostaan verovapaasti asiakkailleen. Huhujen mukaan Kalpala ja entinen kansanedustaja Moisander on asiasta kuiskutelleen Moisanderin vaalipiiristä valitulle ministerille.

Nyt on verottajakin kiinnostunut paikkaamaan valtion kassaa

KVL:N JULKAISTUT ENNAKKORATKAISUT

Asiakkaan valintavalta

X Pankki Oy:n tarkoituksena oli ottaa käyttöön uusi bonusjärjestelmä, jossa pankki myönsi asiakkailleen palvelujen käytön perusteella bonustilille kertyvää bonusta. Bonusta kertyi 0,25 prosenttia asiakkaan luottojen, säästöjen ja sijoitusten yhteismäärästä, kun henkilöasiakkaan asioinnin määrä oli yhteensä vähintään 5 000 euroa kuukaudessa. Bonusehtojen mukaan asiakkaalla oli oikeus ottaa kertyneet bonukset rahana tai käyttää ne erilaisten palvelu- ja muiden maksujen maksamiseen. Kun otettiin huomioon pankin asiakkaan valintavalta, bonuksen käyttäminen palvelu- ja muiden maksujen maksamiseen oli katsottava asiakkaalle kertyneen tulon käyttämiseksi. A:n saama bonus, jonka hän voi valintansa mukaan saada rahana tai käyttää palvelu- ja muiden maksujen maksamiseen, oli A:n veronalaista tuloa. Koska etu kertyi sijoitusten, luottojen ja säästöjen perusteella, tulon katsottiin rinnastuvan varallisuuden kerryttämään tuloon ja olevan siten pääomatuloa. Ennakkoratkaisu vuodelle 2011.

Tuloverolaki 29 § ja 32 § Lainvoimainen.

Äkkiä lukemalla tämä vaikuttaisi siltä että Osuuspankin asiakkaan on maksettava bonuksista pääomatulon vero, koska hänellä o n oikeus päättää mihin hän bonukset käyttää.

Myös viime vuonna kannatti olla OP-Pohjola-ryhmän asiakas: asiakkaillemme kertyi OP-bonuksia peräti 151 miljoonan euron arvosta. Asiakkaamme hyötyivät asiointinsa keskittämisestä ja saivat bonuksilla huomattavaa rahanarvoista etua. OP-bonuksia käytettiin yli 137 miljoonan euron arvosta mm. vakuutus- ja pankkipalvelumaksuihin.

Asiakkaiden palvelumaksuihin ja vakuutusmaksuihin käyttämistä bonuksista kertyisi siis veroa yli 38 miljoonaa euroa. Viime vuonna OP-Pohjola ryhmä maksoi veroja 135 miljoonaa euroa.

Viikon vikatikki - oikeaa tietoa eläkkeistä

Näin vaalien alla kannattaa suositella ehdokkaille ja kansalaisille sivustoa jossa korjataan virheellisiä käsityksiä eläkejärjestelmästä.

Viikon vikatikki

Hyvä että joku sentään viitsiii korjata populistien virheitä.